Lideransa
Historiku :
Aman ba Nasaun, Garantia ba Paz nó
Estabilidade
Hosi
I -Expojisaun Hanoin
Prosesu insersaun lideransa historiku iha mundu tomak, hosi nasaun ida ba nasaun seluk, hatudu ba ita esperiencia diak no aat atu ita banati tuir, maske ita iha
situasaun social politika, ekonomika no kultural ida nebe iha diferensas tebes.
Maibe lideransa historiku sira sempre
sai estabilizador ba estabilidade nasional nasaun ida nian, iha nasoens balun,
nó iha seluk, tamba lideransa historiku sira nia envolvimentu iha vida politika
partidaria halakon tiha “peso” moral nebé sira hetan durante tinan naruk luta
ba Libertasaun.
Iha ita nia processu, ita nia lideransa sira, depois de Liberta rai, tamba
sirkunstancias politikas, kuaje hotu envolve an iha vida politika partidaria.
Envolvementu né diak, iha alturas balun, maibe, iha ita nia situasaun konkreta
nebé kultura politika ladauk tasak, halo com que lideres historikus dala barak
hasoru nivelamentu statutu iha vida intervensaun politika. Faktu ida né halo
com que ita nia lideres historikus sira, que devia ema hotu respeita nó buka
referensias ba, sai fali sentru de konflitus.
Husik tiha panorama politiku tinan hirak
liu ba nian, iha processu intermediariu ida ne’e to’o 2017, hakerek nain hakarak konvida ita hotu atu tetu
no analiza didiak situasaun ba kotuk no hakat ba buka modelo kultura politika
ida ke bele hatur lolos se maka AMAN ba NASAUN, nó define sira nia papel iha
prosesu politiku Ukun Nasaun nian.
Prosesu buka kultura politika foun né
atu bele permite salvaguarda papel ita nia Lideres Historikus sira nó hatudu
modelo demokrasia, paradigma Ukun foun ida nebé hametin an ba kultura origem
Timor Leste nian.
Pensamentu ida ne’e, para alem de buka hatur
AMANA ba NASAUN sira iha kontextu real
politika Timor Leste nian, buka mos modelo konstitusional ida que fo garantia
ba Lideransa Historiku sira lalika kompete malu, hases sira husi kuadru politku
nebé sai fali fonte de inspirasaun ba divergensias konflituosas entre gerasaun
intermedias nó futuras.
Hakerek nain mai ho pensamentu ida atu
oinsa, liu husi konsensu nasional, Parlamentu Nasional bele define Lei
Konstitusional ida hodi hatur Lideransa Historikus sira nó define sira nia
papel iha prosesu konstrusaun de Estado, iha prosesu Ukun nebé, liu husi
mekanismus eleitorais e envolvolvimentu partidarius, gerasaun foun sira hola
parte aktivu ba. Pensamentu politiku ida né iha intensaun atu kria, la os
superstrutura ida, maibe kondisaun ida ke bele tulun ukun nain sira hetan tulun
nó “arahan” husi Lideres Historikus sira atu rejolve diferendus nó hametin liu
tan ukun nó estabilidade nasional.
Pensamento ida ne’e, emobra sei iha nia
forma embrionaria ( sifat permulaan), hau hato’o ba Diresaun Partido nebe hau
adere ba PST no sei apresenta iha reuniaun Bloku Unidade Popular - BUP - nian atu nune gerasaun transisional sira hotu,
tanto sira nebe hamutuk iha BUP no mos
sira nebe iha partido politiku sira seluk , hodi diskuti tok hanoin kona ba estatuto
nó papel Aman ba Nasaun sira nian.
II - Debate Preliminar Hanoin
kona ba Papel Aman ba Nasaun
Pensamento hanesan refere iha leten, hau soe ona ba publiku
nó hau hahu diskuti dadauk ona ho maluk jornalistas balun. Jornalista ida nebé
hau sai nia belun diak husi Luta de Resistencia to agora nó jornalista ida nebé
ema hotu
konhece diak, Jornalista ida nebé Uniku iha mundu, Jornalista ida nebé konsegue lori nia kandidatu favoritu ba manan eleisaun presidencial, maluk Jose Antonio Belo alias “Taraleu”, mos
hau aborda hanoin né ho nia.
Iha diskusaun ida ho Maluk “Taraleu”, hau koloka kestaun ida ba Maluk “taraleu”
katak : ohin loron ema hotu koalia, mosu rumoris oin-oin kona ba Actual Presidente
da Republika, Taur Matan Ruak, atu hari Partido Politiku ida hodi compete iha
eleisaun geral 2017. Alem de rumoris barak mak mosu iha publiku kona ba Taur
Matan Ruak atu hari Partrido Politiku foun, rumoris balun mos mai hosi partido
foun sira nebe foin hari iha tinan 2015 katak
sira tun ba baje lori actual Presidente Republika nia naran hodi rekoila karatun atu bele aslera procesu registu partido. Balun
fali, koalia tun sa’e katak sira né iha mandate atu hari partido.
Husi fatin seluk, ita mos rona, hare iha
televijaun katak iha fatin balun be Presidente da Republika halo visita ba iha
ema balun ( la os povu, ema ida koalia ita nunka bele asume hanesan
reprejentante povo!) hato hanoin ka usu atu Presidente da Republika depois de
mandatu remata bele hari partido hodi konkore ba Ukun. Situasaun hanesan
hakerek nain temi iha aspektu rua maka ita tenki hare, ida, ema be koalia né
tamba nia iniciativa rasik; ida fali, bele mos maquinha politika husi ema nebé
maka hakarak kria situasaun hodi nuné bele konvense Maun Taur atu hakarak hari
partido.
Ejijensia sira ne’e hatudu buat foun ida
mai ita iha konjuntura politika Timor-Leste nian katak “tingkat kejenuhan” povo
nian sae maka’as ba lideransa. Signifika iha situasaun politika ida ne’e preciza alternativa politika ida nebe ke bele koresponde ho
realidade moris povo nian.
Questaun nebe hau koloka ba maluk “Taraleu” maka, sera ke
Maluk Taraleu atu lori Aman Ba Nasaun ida nebé agora dadaun Asumi kargu Presidente da Republika atu tun fali mai ba Kompete ba
Premeiru Ministro iha eleisaun geral 2017 liu hosi Partido CNRT ka FRETILIN ka
PD ou atu hari Partido Politika foun?
Karik nuné duni, maka, dala ida tan, maluk “taraleu” lori tan Aman ba Nasaun, maun Taur Matan Ruak banati tuir dalan nebe Maun
Bo’ot Marie Alktiri ho Maun Bo’ot Kay Rala Xanana Gusmao hakat liu ba nó oras
né dadauk iha hela situasaun lider ba ema balun deit, la os ona lider ba povo
tomak. Tamba nudar Presidente ba Partido, maka automatikamente lider ba nia
sirkulu partidario. Mesmo ke Partido manan, kaer Ukun, maibe denotasaun nudar
Lider partidariu lakotu husi ema nian pensamentu.
Questaun ida ne’e hau koloka tamba hare
experiensia nebe iha nó akontece iha ita nia rain, wainhira ita nia Aman ba Nasaun ida hafoin
husik tia nia kargu Presidente da Republika tun fila fali ba hari partido
politiku ida hodi compete iha Eleisaun Geral 2007. Ho konsekuensi katak iha adversario politiku
laiha ema ida mak a’as liu ema seluk hotu-hotu, mesak hanesan fundador partido politiku hotu. Wainhira
ita koalia kona ba patrimonio histroriku ita nia nasaun ida ne’e iha lideransa
historiku nebe ita konsidera lideransa sira ne’e sai hanesan Aman ba Nasaun ida
ne’e. Portantu, Aman ba nasaun mai husi sakrifisius nebé sira asumi durante
tempu naruk luta ba Ukun An. Husi perspektiva né maka ita durante funu bolu
sira Maun Boot.
Ba sa iha palku politiku hanesan ita hotu asisti durante
periode 2002-2007-2012 oinsa Maun Marie Alktiri, Maun Lu’Olo ho Maun Bo’ot Kay
Rala Xanana Gusmao hasoru malu nudar Aman ba Nasaun. Dala barak, tamba atu
konkista votos, sira tenki hasoru malu ho lia fuan nebé kroat ba malu.
Situasaun hirak né , tamba partido lori valores, simpatijantes, militantes sira
mos koalia tuir. Mosu kultura hatun malu, nó ita la respeita ona ita nia
Lideres historikus sira!
III - Perspektiva Konsensus Nasional
Fenomenu foun nebé mosu iha ita nia rain maka bele ita hare
oinsa ita nia lideres historikus sira, hanesan lideransa FRETILIN, CNRT ,
konkretamente maun Xanana, Maun Mari, maun Lu Olo , ikus mai hakat ba buka
pontu de konverjensia ida entre sira nudar plataforma “ informal” atu hamenus
konflitus, halakon lia kroat ba malu, nó bele hamutuk dudu prosesu konstrusaun
Estadu.
Sira konsegue duni! Ikus mai mak ita hotu tenki asisti oinsa Aman
ba Nasaun nain rua nebe hanesan adversario politiku hosi Bloku Koligasaun ho
Partidu Opozisaun tenki to’o iha fukun ida katak tenki lao iha dalan ida nebe iha
decizaun ida “hamutuk” iha “Konsensus Nasional” ida. Konsensus Nasional nia
manifestasaun klaru maka programa ZEEMS,
nó, iha sirkunstansias konkretas balun, ita testemunha iha debates iha
Parlamentu Nasional. Konfigurasaun
politika foun mosu.
Husi realijasaun hanesan hakerek nain
temi iha leten, maka Pensamento Aman ba Nasaun ida ne’e hau hakarak soe liu ba publiku atu ita deskuti no
hatur ita nia fundador nasaun RDTL iha fatin nebe ema hotu respeito no tane
sira ho dignu.
Hanesan hau temi ona iha artigo ida nebe hau hakerek semana
kotuk oinsa ita nia lideres historikus sira, hanesan Maun Xanana, Maun Taur,
Maun Mari, Maun Lu Olo, Maun Horta, Maun Lere, Maun Falur, Maun Sabika, Maun
Aluk nudar figures historikas atu ita hatur sira nudar Amana ba Nasaun nó sira
lalika hari Partidos Politiku ka kaer Partidos Politikus.
Tempo to’o ona atu ita gerasaun foun
tenki deskuti no hatur Aman ba Nasaun sira ne’e ho dignu. Hatur Aman ba Nasaun
RDTL ne’e sai hanesan estabilizador ba estabilidade nasional. Signifika katak
oportunidade nebe ita tenki fo no husik ba Aman ba Nasaun sira mak Bele konkore
ba Presidente da Republika wainhira mandatu Presidente da Republika hotu,
lalika fila tun fali ba kaer Partido Politiku, mas sim ESTADO tenki halo LEI
KONSTITUSIONAL ida atu kria- estabelese ORGAUN AS ida hodi ita nia lideres
Historikus sira ne’e tur ba. Sira sai nudar Aman ba Nasaun ka ho liafuan
Indonesia dihan BAPAK BANGSA. Karik
Partido Politiku sira ukun la los sira iha Legalidade-Legitimidade nó nune’e
iha OBRIGASAUN atu orienta ka rejolve problemas ne’ebe mosu.
Prosesu konstrusaun estado ida ne’e preciza ita hotu nia kontribuisaun liu
hosi ita nia hanoin nebe activo, hanoin nebe akumulativo, hanoin nebe bele
garante konsolidasaun UKUN, Unidade Nacional no garante estabilidade nacional.
Ikus liu, karik ita hotu konkorda, ita, liu husi meios nebé ita iha,
hanesan organijasaun politikas, sociedade civil, seluk-seluk tan, bele diskuti
plataforma de KONSENSUS NASIONAL
hodi nuné aprejenta nudar petisaun ba Parlamentu Nasional atu estabelese Leis
Reforçadas ka ita bolu mos Lei Konstitusional ( tamba iha forsa hanesan ho
dispojisoens konstitusionais!) atu hari Konseilu
dos Lideres Historikus – KLH nudar orgaun nebé ita nia Aman sira tur ba.
KLH sei iha kompetensias legais hanesan hau temi iha leten. Konsede ba KLH
kompetensias konstitusionais iha supervijaun, orientasaun politika Estado, Rejolusaun
de litigius de governasaun, seluk-seluk tan, independentemente Partido nebé
maka manan.
No comments:
Post a Comment